Tauko tekee joskus hyvää
Oilin treenit nro 2:
Tällä kertaa tehtiin niin, että aina pareittain toinen treenasi Oilin kanssa, ja toinen häiriönä samaan aikaan omia juttuja. Hiton hyvää treeniä nämä. Onneksi Jeccua ei juurikaan muiden touhut kiinnosta, ja pystyy kyllä keskittymään tekemiseensä. Itekseen tehtynä ainakin seuruuta (Heli liikkuroi), kaket, zetaa. Tunnaria, ekalla ei malttanut tehdä, vaan nosti ensin väärää, toi kuitenkin oikean. Halusin tehdä uusiksi, Heli kauhisteli että tehdään jotain muuta välissä, kun oli kuitenkin oikea tunnari. Mä sanoin että eikä tehdä, kyllä se tämän osaa, ja hetihän se pitää korjata. Toistettuna haisteli kauniisti koko rivin läpi, ja toi oikean. Jesh.
Oilin kanssa katsottiin ruutua, paikka inasen hukassa pitkän tauon jälkeen. Tekee edelleen sen ihan saman, eli kun juoksee ruutuun, menee sinne kyllä, mutta juoksee ruudussa vasenta reunaa, ja kääntyy seisomaan oikeaan reunaan. Toisaalta eihän se haittaa, kun on sisällä ruudussa, mutta varmempi niin että vahvistetaan keskelle. Zetaa tehtiin myös, ja tämä oikein. Nyt en kyllä enää muista mitä muuta tehtiin....
Oilin treenit nro 3:
Taas vuorossa kisanomainen, eli neljä liikettä, ja vain sosiaalista palkkaa sai käyttää. "Ette te missään treeneissä nyt ole, kun kisassa. Jos on tosi hyvä kun palkkaatte sosiaalisesti, niin sitten saa palkata muutenkin." Ensin paikkikset, me taas reunassa. Menin kehään niinkuin kisassakin, eli jätin maahan, ja kutsuin sieltä sitten sivulle kun oli vuoro mennä kehään. Malttoi odottaa sen kamalan pitkän ajan kun muut sai koirat ojennukseen, ja Oilin höpötykset. Näitä paikkamakuun alkuja pitäis ihan mun takia treenata hulluna, mun pitää ihan tietoisesti rauhoittaa itseni odottamaan liikkeen alkua. Niin mites se koira sitten tämmöseen ohjaajaan reagoi? Mulla vaan päässä kelaa, että hitto kohta se haukkuu, kun ei jaksa oottaa että jotain tapahtuu, tai sitten se alkaa piehtaroimaan, taitaitai. Ja hitot se mitään tehnyt taaskaan, kehuin sitä hiljaa kun Oili oli toisessa päässä riviä. Paikkis itsessään taas loistava, muut vapautettiin vielä kun Jeccu istui, ja alkoivat hillumaan. Jeccu kyllä niitä vilkaisi, mutta aatteli että olittepa huonoja, me tässä ollaan vielä :D Sitten kun muut olivat riehuneet tarpeeksi, ja rauhoittuivat, vasta sitten käskytettiin Jeccu maahan. Muuta tässä ei tosiaan ole, kuin se hitaahko maahanmeno, mutta ei puututa siihen, mieluummin istuu kuin tatti. Luoksetulo ripeä myös.
Sitten siirryttiin hallin toiselle puolelle omatoimitreeniin oman vuoron odottelun ajaksi. Me oltiin viimeisenä vuorossa, joten oli hyvää aikaa treenata. Tässäkin hyvää häiriötä, muut koirakot teki omiaan ja me tehtiin mm. seuruuta, kaket ja merkille lähetystä. Oili siis valitsi liikkeet, ja meille tuli luoksari, tunnari, zeta ja ohjattu. Eipä olla ohjattua aikoihin tehty, joten äkkiä merkkiä treenaamaan. Onneksi oltiin vikana :D Ihmeellistä kyllä se tämän kyllä muisti ilman avuja. Jotenkin tuntuu että tämä tauko on tehnyt sille noiden liikkeiden kohdalla hyvää, ei ne ainakaan mihinkään ole hukkuneet. Pikkusen vahvistusta kaipaavat, niin johan tässä voi alkaa Virkkua vilkuilemaan sillä silmällä...
Seuraavaksi kokeenomainen osuus. Aloitettiin luoksarilla. Näytti tältä. Eka stoppi tosi hyvä, tokaan annoin käskyn liian myöhään. Oili sanoi että ilahduttavan hyvä sivulletulo lopussa. Ihan uskomatonta, miten tästä on yhtäkkiä tullutkin vahva liike? Jospa se ikä tuo kuulon mukanaan, eikä päinvastoin?
Tunnari: Haistelee nätisti läpi, siirtelee naama-sekä tassukarvoilla palikoita. Minkäs teet. Muuten hyvä, paitsi lopussa pyöräyttää. Tähän muistutusta, muuten loistava.
Zeta: Asennot hyvät ja vakaat, liikkeelle kivasti, maahanmeno voisi olla napakampi, mutta mieluummin niin että se ajattelee mitä tekee, eikä tee mitä vaan. Tosin ohjaajan tyhmyydestä johtuen nolla, koska se kävelee vikan osion väärältä puolelta merkkejä.
Vikana ohjattu, ja tähän Oili teki sitten vähän koiruutta. Takana ruutu, ja kaikki katastrofin ainekset ilmassa. Jää jumittamaan ruutua, tarvii kaksoiskäskyn merkille. Ei meinaa malttaa siihen pysähtyä, mutta pysähtyy kumminkin, mutta naama oikealle kohti ruutua ja tokihan piti hakea se vasen. Meinasin että tästä ei kyllä tule ikuna mitään, mutta mitähän hittoa! Taas se poika pääsi yllättämään, ja haki sen vasemman vaikka katsoi keskimmäistäkin, mutta silti päätti hakea vielä kauempaa. Aivan loistavaa!! Jatkamme ehdottomasti kukkapurkkitreenejä ;) Tätähän ei todella ole tehty moneen kuukauteen, eikä ollut valmis liike sitä ennenkään, että ihan hiton iloinen tästä! Kuten kuulette, myöskään kuvaaja ei onnistumiseen uskonut :D Kiitos Helille tosiaan kuvaamisesta, kiva nähdä "ulkopuolisen silmin", miten nämä oikeasti toimivat.
Kaikki siirtymät ok, ei jäänyt piehtaroimaan, kun ei annettu mahdollisuutta, ei töninyt komentaakseen antamaan palkkaa sivulletuloissa.
Vielä onneksi viidet treenit jäljellä, kesäkaudella mennään myös Kirsi Liikasen tokoryhmään, joten tiedossa hyviä treenejä sielläkin! Ja eiköhän nämä Oilinkin treenit jatkoa saa. Tästä tulee hyvä!
Tällä kertaa tehtiin niin, että aina pareittain toinen treenasi Oilin kanssa, ja toinen häiriönä samaan aikaan omia juttuja. Hiton hyvää treeniä nämä. Onneksi Jeccua ei juurikaan muiden touhut kiinnosta, ja pystyy kyllä keskittymään tekemiseensä. Itekseen tehtynä ainakin seuruuta (Heli liikkuroi), kaket, zetaa. Tunnaria, ekalla ei malttanut tehdä, vaan nosti ensin väärää, toi kuitenkin oikean. Halusin tehdä uusiksi, Heli kauhisteli että tehdään jotain muuta välissä, kun oli kuitenkin oikea tunnari. Mä sanoin että eikä tehdä, kyllä se tämän osaa, ja hetihän se pitää korjata. Toistettuna haisteli kauniisti koko rivin läpi, ja toi oikean. Jesh.
Oilin kanssa katsottiin ruutua, paikka inasen hukassa pitkän tauon jälkeen. Tekee edelleen sen ihan saman, eli kun juoksee ruutuun, menee sinne kyllä, mutta juoksee ruudussa vasenta reunaa, ja kääntyy seisomaan oikeaan reunaan. Toisaalta eihän se haittaa, kun on sisällä ruudussa, mutta varmempi niin että vahvistetaan keskelle. Zetaa tehtiin myös, ja tämä oikein. Nyt en kyllä enää muista mitä muuta tehtiin....
Oilin treenit nro 3:
Taas vuorossa kisanomainen, eli neljä liikettä, ja vain sosiaalista palkkaa sai käyttää. "Ette te missään treeneissä nyt ole, kun kisassa. Jos on tosi hyvä kun palkkaatte sosiaalisesti, niin sitten saa palkata muutenkin." Ensin paikkikset, me taas reunassa. Menin kehään niinkuin kisassakin, eli jätin maahan, ja kutsuin sieltä sitten sivulle kun oli vuoro mennä kehään. Malttoi odottaa sen kamalan pitkän ajan kun muut sai koirat ojennukseen, ja Oilin höpötykset. Näitä paikkamakuun alkuja pitäis ihan mun takia treenata hulluna, mun pitää ihan tietoisesti rauhoittaa itseni odottamaan liikkeen alkua. Niin mites se koira sitten tämmöseen ohjaajaan reagoi? Mulla vaan päässä kelaa, että hitto kohta se haukkuu, kun ei jaksa oottaa että jotain tapahtuu, tai sitten se alkaa piehtaroimaan, taitaitai. Ja hitot se mitään tehnyt taaskaan, kehuin sitä hiljaa kun Oili oli toisessa päässä riviä. Paikkis itsessään taas loistava, muut vapautettiin vielä kun Jeccu istui, ja alkoivat hillumaan. Jeccu kyllä niitä vilkaisi, mutta aatteli että olittepa huonoja, me tässä ollaan vielä :D Sitten kun muut olivat riehuneet tarpeeksi, ja rauhoittuivat, vasta sitten käskytettiin Jeccu maahan. Muuta tässä ei tosiaan ole, kuin se hitaahko maahanmeno, mutta ei puututa siihen, mieluummin istuu kuin tatti. Luoksetulo ripeä myös.
Sitten siirryttiin hallin toiselle puolelle omatoimitreeniin oman vuoron odottelun ajaksi. Me oltiin viimeisenä vuorossa, joten oli hyvää aikaa treenata. Tässäkin hyvää häiriötä, muut koirakot teki omiaan ja me tehtiin mm. seuruuta, kaket ja merkille lähetystä. Oili siis valitsi liikkeet, ja meille tuli luoksari, tunnari, zeta ja ohjattu. Eipä olla ohjattua aikoihin tehty, joten äkkiä merkkiä treenaamaan. Onneksi oltiin vikana :D Ihmeellistä kyllä se tämän kyllä muisti ilman avuja. Jotenkin tuntuu että tämä tauko on tehnyt sille noiden liikkeiden kohdalla hyvää, ei ne ainakaan mihinkään ole hukkuneet. Pikkusen vahvistusta kaipaavat, niin johan tässä voi alkaa Virkkua vilkuilemaan sillä silmällä...
Seuraavaksi kokeenomainen osuus. Aloitettiin luoksarilla. Näytti tältä. Eka stoppi tosi hyvä, tokaan annoin käskyn liian myöhään. Oili sanoi että ilahduttavan hyvä sivulletulo lopussa. Ihan uskomatonta, miten tästä on yhtäkkiä tullutkin vahva liike? Jospa se ikä tuo kuulon mukanaan, eikä päinvastoin?
Tunnari: Haistelee nätisti läpi, siirtelee naama-sekä tassukarvoilla palikoita. Minkäs teet. Muuten hyvä, paitsi lopussa pyöräyttää. Tähän muistutusta, muuten loistava.
Zeta: Asennot hyvät ja vakaat, liikkeelle kivasti, maahanmeno voisi olla napakampi, mutta mieluummin niin että se ajattelee mitä tekee, eikä tee mitä vaan. Tosin ohjaajan tyhmyydestä johtuen nolla, koska se kävelee vikan osion väärältä puolelta merkkejä.
Vikana ohjattu, ja tähän Oili teki sitten vähän koiruutta. Takana ruutu, ja kaikki katastrofin ainekset ilmassa. Jää jumittamaan ruutua, tarvii kaksoiskäskyn merkille. Ei meinaa malttaa siihen pysähtyä, mutta pysähtyy kumminkin, mutta naama oikealle kohti ruutua ja tokihan piti hakea se vasen. Meinasin että tästä ei kyllä tule ikuna mitään, mutta mitähän hittoa! Taas se poika pääsi yllättämään, ja haki sen vasemman vaikka katsoi keskimmäistäkin, mutta silti päätti hakea vielä kauempaa. Aivan loistavaa!! Jatkamme ehdottomasti kukkapurkkitreenejä ;) Tätähän ei todella ole tehty moneen kuukauteen, eikä ollut valmis liike sitä ennenkään, että ihan hiton iloinen tästä! Kuten kuulette, myöskään kuvaaja ei onnistumiseen uskonut :D Kiitos Helille tosiaan kuvaamisesta, kiva nähdä "ulkopuolisen silmin", miten nämä oikeasti toimivat.
Kaikki siirtymät ok, ei jäänyt piehtaroimaan, kun ei annettu mahdollisuutta, ei töninyt komentaakseen antamaan palkkaa sivulletuloissa.
Vielä onneksi viidet treenit jäljellä, kesäkaudella mennään myös Kirsi Liikasen tokoryhmään, joten tiedossa hyviä treenejä sielläkin! Ja eiköhän nämä Oilinkin treenit jatkoa saa. Tästä tulee hyvä!
Kommentit